Post by Yuff on Mar 21, 2014 17:41:30 GMT 2
ildirim karaliene.
Kokonimi Ildirim Karaliene.
Ei siedä lempinimiä. Kutsutaan Karalieneksi.
Ildirim on azeria, ja tarkoittaa salamointia.
Karaliene puolestaan latviaa, ja tarkoittaa kuningatarta.
Lauman entinen johtaja.
Siirtänyt vallan hiljattain pojalleen Ildirim Durablelle.
Toimii nykyään tunnisteen luojana
Elementti sähkö.
Ei edusta selkeästi yhtäkään rotua, joten on risteytys.
Eniten verrattavia piirteitä arabista ja mustangista.
Ikä hevosittain 19 vuotta.
Ikä ihmisittäin 58 vuotta.
Väri punarautias, sabino
Merkit jj. särkynyt sukka, leveä särkynyt tähti, sabinokirjava
Molemmat silmät vaaleansiniset (herasilmät)
ulkoisesti.
Karaliene ei ole korkea hevonen. Hänen säkäkorkeutensa yltää juuri ja juuri 149 senttiin. Hän on nuoruudessaan ollut aavistuksen verran korkeampikin, mutta ikä on tehnyt tehtävänsä vanhan hevosen jaloille ja selälle. Kuten monet muutkin ikäisensä hevoset, myös Karalienen selkä on päässyt notkahtamaan, ja koko hevosen nykyinen olemus on hieman harmaanlainen. Jopa tamman kuparinpunaisista, pitkistä ja silkkisistä jouhista löytää jokusen harmaan raidankin, mikäli osaa etsiä. Hänen turkkinsa kiilto ei ole enää samanlaista kun ennen, eikä hänen sirossa rungossaan pysy paljon ylimääräistä massaa. Erityisesti talvet käyvät kerta kerralta rankemmiksi tälle vanhalle rouvalle, jonka kylkiluiden vilkkuminen ei ole hirveän harvinaista.
Kaviot ovat sabino-geeninsä ansiosta valkeat, ja vuohiset melko pystyt. Tamma pyrkii parhaansa mukaan välttämään kovilla alustoilla juoksemisen, sillä vanhan hevosen kavioaines on ajan kanssa alkanut haperoitua herkästi. Karaliene ei jaksa seistä pitkään aloillaan, vaan lepuuttaa jalkojaan mielusti makuuasennossa.
Yllään hevosella on monen monta silkkistä kangasta, joista eniten silmiinpistävä on tämän turvan ylitse kulkeva, vaalea khakiruskea silkkinauha, joka kulkee aina kultaiseen renkaaseen, josta jälleen jatkuu silkkinä hänen sään ylitse. Sään päältä silkki jakautuu kahteen, kulkien siipien molemmilta puolilta kohti tamman etujalkoja.
Toinen silkkinauha, tummemman värinen, kulkee ryntäiden edestä selän päälle, josta laskeutuu puolestaan hännän alitse. Se, kuinka tamma on silkkinsä saanut, on pitkä tarina, johon liittyy silkkiperhosia ja hämähäkkejä. Karalienellä on myös kultaisia kiemuroita molemmissa kyljissään, ja silkkien päällä kulkee monia hopeisia ketjuja.
Eniten huomiota toisen ulkonäössä varmasti herättää myös pegasos-lajilleen tyypilliset suuret siivet. Siipien kärkiväli yltää maksimissaan aina yhdeksään metriin, jolloin yhden siiven pituus on neljä ja puoli metriä. Siipien sulat vaihtavat väriä aina vihreästä merensiniseen, ja molempien siipien kärjissä on todella pitkät kärkisulat. Vasemman siiven kärkisulka on vihreä, kun taas oikeassa se on sininen. Siivet ovat silkinpehmeät ja vahvat, sillä tamma käyttää niitä mielellään kulkemiseen jalkojensa sijaan.
Iästään ja ajoittain huonosta kunnostaan huolimatta on Karaliene yhä melko viehättävän näköinen, ja huomattavasti silmiinpistävä, missä vain sattuu kulkemaankin. Silti, vaikka hevosen heiveröinen ulkomuoto saattaisi antaa vaikutelmaa helposta vastuksesta, ei kenenkään tulisi koettaa onneaan sähköä vastaan.
Kaviot ovat sabino-geeninsä ansiosta valkeat, ja vuohiset melko pystyt. Tamma pyrkii parhaansa mukaan välttämään kovilla alustoilla juoksemisen, sillä vanhan hevosen kavioaines on ajan kanssa alkanut haperoitua herkästi. Karaliene ei jaksa seistä pitkään aloillaan, vaan lepuuttaa jalkojaan mielusti makuuasennossa.
Yllään hevosella on monen monta silkkistä kangasta, joista eniten silmiinpistävä on tämän turvan ylitse kulkeva, vaalea khakiruskea silkkinauha, joka kulkee aina kultaiseen renkaaseen, josta jälleen jatkuu silkkinä hänen sään ylitse. Sään päältä silkki jakautuu kahteen, kulkien siipien molemmilta puolilta kohti tamman etujalkoja.
Toinen silkkinauha, tummemman värinen, kulkee ryntäiden edestä selän päälle, josta laskeutuu puolestaan hännän alitse. Se, kuinka tamma on silkkinsä saanut, on pitkä tarina, johon liittyy silkkiperhosia ja hämähäkkejä. Karalienellä on myös kultaisia kiemuroita molemmissa kyljissään, ja silkkien päällä kulkee monia hopeisia ketjuja.
Eniten huomiota toisen ulkonäössä varmasti herättää myös pegasos-lajilleen tyypilliset suuret siivet. Siipien kärkiväli yltää maksimissaan aina yhdeksään metriin, jolloin yhden siiven pituus on neljä ja puoli metriä. Siipien sulat vaihtavat väriä aina vihreästä merensiniseen, ja molempien siipien kärjissä on todella pitkät kärkisulat. Vasemman siiven kärkisulka on vihreä, kun taas oikeassa se on sininen. Siivet ovat silkinpehmeät ja vahvat, sillä tamma käyttää niitä mielellään kulkemiseen jalkojensa sijaan.
Iästään ja ajoittain huonosta kunnostaan huolimatta on Karaliene yhä melko viehättävän näköinen, ja huomattavasti silmiinpistävä, missä vain sattuu kulkemaankin. Silti, vaikka hevosen heiveröinen ulkomuoto saattaisi antaa vaikutelmaa helposta vastuksesta, ei kenenkään tulisi koettaa onneaan sähköä vastaan.
menneisyys.
Karaliene syntyi viimeisenä varsana vanhemmilleen Ildirim Beroalle (isä) ja Xiulolle (emä). Onni ei kuitenkaan ollut myöden tälle pariskunnalle, heidän jälkeläistensä saadessa vain muita elementtejä, kun sähköä. Varsa toisensa jälkeen he näyttivät pystyvän hallitsevan suurinosa vain vettä, kuten Xiulo itse, vielä harvempi ilmaa, mutta yksikään ei sähköä. Beroa ja Xiulo olivat jo lopen uupuneita jatkuvaan yrittämiseen, mutta heidän velvollisuuksiaan seuraten, he jokaisen "väärän" varsan jälkeen yrittivät uudelleen.
Lopulta, kun Beroa ja Xiulo olivat jo 16 vuotiaita (ihmisittäin noin 50), syntyi Karaliene, sähkön elementillä varustettu varsa. Isän ja emän helpotus oli silminnähtävä, ja Karalienen syntymää juhlittiin pitkään. Emä Xiulon juhlimiset olivat tosin hyvin vähäisiä, sillä Karalienen ollessa pieni varsa, oli tammalla vielä rinnallaan Karalienen sisarus, vähän päälle vuoden ikäinen veli. Vanha Xiulo oli niin väsynyt, ettei edes itse jaksanut joka aamu nousta jaloilleen, vaan saattoi maata koko päivän pedillään.
Vilkas Karaliene ei kuitenkaan kauaa ehtinyt nauttia varsuudestaan, kun tämä kaksi ja puoli vuotiaana (ihmisittäin noin 15) siirrettiin lauman johtajaksi vanhempien korkean iän vuoksi. Tamma oli kuitenkin vasta keskenkasvuinen, eikä hän osannut tehdä päätöksiä yksin, vaan tarvitsi päivittäin vanhempiensa apua, erityisesti isän Beroan. Ajan kanssa nuoresta Karalienestä kasvoi kuitenkin hyvä ja viisas johtaja, jota lauma kunnioitti ja uskoi.
Vaikka Karalienen kuului olla Beroan ja Xiulon viimeinen jälkeläinen, tuli Xiulo silti tiineeksi jonkin ajan kuluttua Karalienen valtaan siirtymisen jälkeen. Vanha tamma näytti ulkoisesti jo niin kuihtuneelle, ettei tulisi pystymään imettämään itse edes varsaansa. Lauman jäsenistä alettiin jo varmuuden vuoksi etsimään sijaisimettäjää varsalle, jos tai kun Xiulo ei siihen itse kykenisi. Vanha tamma kuitenkin menehtyi varsoineen synnytykseen, ja Beroa jäi yksin Karalienen, ja hänen sisarustensa kanssa.
Menetyksen pelossa Karalieneä ei lähetetty perinteiselle laumaan tutustumiselle ja puolison etsinnälle. Sen sijaan orit saivat tulla Viherlinnaan, jossa heistä jokainen läpikäytiin yhdessä Karalienen ja isä Beroan kanssa. Orit kiinnostuivat Karalienestä lähes räjähdysmäisesti, ja heitä oli tarjolla kaiken ikäisiä ja näköisiä, joista suurinosa oli kuitenkin kosiskelemassa vain omanedun tavoittelemiseksi. Karaliene, hänen isänsä tai Viherlinnan vartijat käännyttivät jokaisen häntäheikin ovelta yksi toisensa perään.
Tamma kuitenkin löysi itse elämänkumppaninsa, lähtiessään itsenäisesti Viherlinnasta tutustumaan laumaan. Isä oli vihainen Karalienen "karkumatkasta", mutta hän sanoi haluavansa nähdä ja kokea laumansa itse omin silmin, kuinka muuten hän voisi koskaan olla hyvä johtaja. Tamma tapasikin yhden oriin, nuoren ja komean Jaya Surya Kiranin, joka oli kaikkea muuta kun orit siihen mennessä: tuo ei edes tiennyt, kuka Karaliene oli. Osittain helpottuneena, ja osittain ihmeissään, antoi Karaliene tunteidensa viedä, ja niin he rakastuivat.
Jayan kanssa Karaliene koki kaiken ensirakkaudesta lähtien. Hänen isänsäkin piti Karalienen valinnasta, joten ei kauaakaan, kun heidät julistettiin puolisoiksi Viherlinnassa. Jayan vilpittömyys jäi myös isä Beroan mieleen, sillä toinen huomasi myös sen, ettei Jaya ollut täällä vain oman etunsa vuoksi. Onni hymyili nuorelle parille, mutta ylämäki ei kestänyt kuitenkaan kauaa.
Lukuisista ja lukuisista yrityksistä huolimatta, ei Karaliene jäänyt tiineeksi. Hän oli jo varma, että oli perinyt vanhempiensa epäonnisen periytymisen, mutta vieläkin epäonnisempana, eikä heitä siunattu edes 'tavallisilla' jälkeläisillä. Lopulta yritykset tuottivat hedelmää, kun Karaliene huomasi olevansa tiineenä.
Yksitoista kuukautta kului toivoessa parasta, mutta peläten pahinta. Karalienellä itsellään oli omituinen aavistus varsasta, ja emänsä sanoja uskoakseen, varsa ei tuntunut sähköiseltä. Kaikista toiveista ja rukouksista huolimatta, varsan synnyttyä, se paljastui sähköttömäksi. Pettymys oli niin suuri, että varsan ensimmäisten kuukausien ajan Karaliene ei pystynyt edes katsomaan jälkeläistään. Vasta ajan kanssa, myöhemmin hän pystyi sanovansa rakastavansa jälkeläistä, vaikka pettymys tulee näkymään aina katseessaan.
Varsan, joka nimettiin Féileacán Fieryksi, syntymästä ei kulunut pitkää aikaa, kun myös isä Beroa nukkui pois. Karaliene oli yksin puolisonsa Jayan kanssa, sekä heidän maitovarsansa Féileacán Fiery. Järkytyksestä toipuminen vei kauan aikaa, eikä Karaliene edes pystynyt yrittämään lisääntymistä, vaikka ei hänkään ollut enää nuorukainen, 10 vuotias (ihmisittäin noin 35). Luultiin jo, ettei Karaliene enää edes yrittäisi, ja häntä alettiin muistuttelemaan velvollisuuksistaan sähkön elementtiä ja johtajuutta kohtaan. Karaliene kuitenkaan ei ottanut kehotuksia aluksi kuuleviin korviinsa, vaan vain ajan kanssa hän pystyi yrittämään jälleen.
Vuosia kului, ja Karaliene oli jälleen tiineenä. Tälläkertaa, kun synnytys lähestyi, hän tiesi, mitä emä Xiulo oli tarkoittanut sähköisyyden tuntemisella. Ilo saattoi paistaa jo kauas tamman kasvoista, hänen ollessa aidosti onnellinen jälkeläisestään, joka syntymän jälkeen oli kuin olikin sähkön elementillä varustettu. Ildirim Durable oli syntynyt, Karalienen ollessa 13 vuotias (ihmisittäin noin 44).
Varsa jo pienestä pitäen opetettiin johtamaan laumaa. Tuo oli aina tamman mukana, milloin ikinä hän lähtikään suorittamaan velvollisuuksiaan, Durable seurasi. Toisinaan omasta tahdostaan, toisinaan pakotettuna. Durable näki jokaisen hetken johtajan elämästä, niin ne mukavat kuin epämukavatkin hetket. Karaliene oli kuitenkin ylpeä pojastaan, ja siksi tämän täytettyä 6 vuotta, päätti Karaliene siirtää vihdoinkin johtajuuden pojalleen Durablelle. Hän itse ei kuitenkaan jäänyt täysin taka-alalle, vaan toimii toistaiseksi poikansa oikeana kätenä ja neuvonantajana, mikäli Durable epäröi tai tarvitsee neuvoja Karalieneltä niin äitinä kun johtajana.
Lopulta, kun Beroa ja Xiulo olivat jo 16 vuotiaita (ihmisittäin noin 50), syntyi Karaliene, sähkön elementillä varustettu varsa. Isän ja emän helpotus oli silminnähtävä, ja Karalienen syntymää juhlittiin pitkään. Emä Xiulon juhlimiset olivat tosin hyvin vähäisiä, sillä Karalienen ollessa pieni varsa, oli tammalla vielä rinnallaan Karalienen sisarus, vähän päälle vuoden ikäinen veli. Vanha Xiulo oli niin väsynyt, ettei edes itse jaksanut joka aamu nousta jaloilleen, vaan saattoi maata koko päivän pedillään.
Vilkas Karaliene ei kuitenkaan kauaa ehtinyt nauttia varsuudestaan, kun tämä kaksi ja puoli vuotiaana (ihmisittäin noin 15) siirrettiin lauman johtajaksi vanhempien korkean iän vuoksi. Tamma oli kuitenkin vasta keskenkasvuinen, eikä hän osannut tehdä päätöksiä yksin, vaan tarvitsi päivittäin vanhempiensa apua, erityisesti isän Beroan. Ajan kanssa nuoresta Karalienestä kasvoi kuitenkin hyvä ja viisas johtaja, jota lauma kunnioitti ja uskoi.
Vaikka Karalienen kuului olla Beroan ja Xiulon viimeinen jälkeläinen, tuli Xiulo silti tiineeksi jonkin ajan kuluttua Karalienen valtaan siirtymisen jälkeen. Vanha tamma näytti ulkoisesti jo niin kuihtuneelle, ettei tulisi pystymään imettämään itse edes varsaansa. Lauman jäsenistä alettiin jo varmuuden vuoksi etsimään sijaisimettäjää varsalle, jos tai kun Xiulo ei siihen itse kykenisi. Vanha tamma kuitenkin menehtyi varsoineen synnytykseen, ja Beroa jäi yksin Karalienen, ja hänen sisarustensa kanssa.
Menetyksen pelossa Karalieneä ei lähetetty perinteiselle laumaan tutustumiselle ja puolison etsinnälle. Sen sijaan orit saivat tulla Viherlinnaan, jossa heistä jokainen läpikäytiin yhdessä Karalienen ja isä Beroan kanssa. Orit kiinnostuivat Karalienestä lähes räjähdysmäisesti, ja heitä oli tarjolla kaiken ikäisiä ja näköisiä, joista suurinosa oli kuitenkin kosiskelemassa vain omanedun tavoittelemiseksi. Karaliene, hänen isänsä tai Viherlinnan vartijat käännyttivät jokaisen häntäheikin ovelta yksi toisensa perään.
Tamma kuitenkin löysi itse elämänkumppaninsa, lähtiessään itsenäisesti Viherlinnasta tutustumaan laumaan. Isä oli vihainen Karalienen "karkumatkasta", mutta hän sanoi haluavansa nähdä ja kokea laumansa itse omin silmin, kuinka muuten hän voisi koskaan olla hyvä johtaja. Tamma tapasikin yhden oriin, nuoren ja komean Jaya Surya Kiranin, joka oli kaikkea muuta kun orit siihen mennessä: tuo ei edes tiennyt, kuka Karaliene oli. Osittain helpottuneena, ja osittain ihmeissään, antoi Karaliene tunteidensa viedä, ja niin he rakastuivat.
Jayan kanssa Karaliene koki kaiken ensirakkaudesta lähtien. Hänen isänsäkin piti Karalienen valinnasta, joten ei kauaakaan, kun heidät julistettiin puolisoiksi Viherlinnassa. Jayan vilpittömyys jäi myös isä Beroan mieleen, sillä toinen huomasi myös sen, ettei Jaya ollut täällä vain oman etunsa vuoksi. Onni hymyili nuorelle parille, mutta ylämäki ei kestänyt kuitenkaan kauaa.
Lukuisista ja lukuisista yrityksistä huolimatta, ei Karaliene jäänyt tiineeksi. Hän oli jo varma, että oli perinyt vanhempiensa epäonnisen periytymisen, mutta vieläkin epäonnisempana, eikä heitä siunattu edes 'tavallisilla' jälkeläisillä. Lopulta yritykset tuottivat hedelmää, kun Karaliene huomasi olevansa tiineenä.
Yksitoista kuukautta kului toivoessa parasta, mutta peläten pahinta. Karalienellä itsellään oli omituinen aavistus varsasta, ja emänsä sanoja uskoakseen, varsa ei tuntunut sähköiseltä. Kaikista toiveista ja rukouksista huolimatta, varsan synnyttyä, se paljastui sähköttömäksi. Pettymys oli niin suuri, että varsan ensimmäisten kuukausien ajan Karaliene ei pystynyt edes katsomaan jälkeläistään. Vasta ajan kanssa, myöhemmin hän pystyi sanovansa rakastavansa jälkeläistä, vaikka pettymys tulee näkymään aina katseessaan.
Varsan, joka nimettiin Féileacán Fieryksi, syntymästä ei kulunut pitkää aikaa, kun myös isä Beroa nukkui pois. Karaliene oli yksin puolisonsa Jayan kanssa, sekä heidän maitovarsansa Féileacán Fiery. Järkytyksestä toipuminen vei kauan aikaa, eikä Karaliene edes pystynyt yrittämään lisääntymistä, vaikka ei hänkään ollut enää nuorukainen, 10 vuotias (ihmisittäin noin 35). Luultiin jo, ettei Karaliene enää edes yrittäisi, ja häntä alettiin muistuttelemaan velvollisuuksistaan sähkön elementtiä ja johtajuutta kohtaan. Karaliene kuitenkaan ei ottanut kehotuksia aluksi kuuleviin korviinsa, vaan vain ajan kanssa hän pystyi yrittämään jälleen.
Vuosia kului, ja Karaliene oli jälleen tiineenä. Tälläkertaa, kun synnytys lähestyi, hän tiesi, mitä emä Xiulo oli tarkoittanut sähköisyyden tuntemisella. Ilo saattoi paistaa jo kauas tamman kasvoista, hänen ollessa aidosti onnellinen jälkeläisestään, joka syntymän jälkeen oli kuin olikin sähkön elementillä varustettu. Ildirim Durable oli syntynyt, Karalienen ollessa 13 vuotias (ihmisittäin noin 44).
Varsa jo pienestä pitäen opetettiin johtamaan laumaa. Tuo oli aina tamman mukana, milloin ikinä hän lähtikään suorittamaan velvollisuuksiaan, Durable seurasi. Toisinaan omasta tahdostaan, toisinaan pakotettuna. Durable näki jokaisen hetken johtajan elämästä, niin ne mukavat kuin epämukavatkin hetket. Karaliene oli kuitenkin ylpeä pojastaan, ja siksi tämän täytettyä 6 vuotta, päätti Karaliene siirtää vihdoinkin johtajuuden pojalleen Durablelle. Hän itse ei kuitenkaan jäänyt täysin taka-alalle, vaan toimii toistaiseksi poikansa oikeana kätenä ja neuvonantajana, mikäli Durable epäröi tai tarvitsee neuvoja Karalieneltä niin äitinä kun johtajana.
luonne.
Tamma on omanarvontunteva, ylpeä ja pikkutarkka persoona. Hän on toiminut lauman johtajan virassa 16,5 vuotta, joka tulee todennäköisesti olemaan yli puolet hänen elämästään. Johtajuus on muovannut hänestä omanlaisensa, viisaan ja maltillisen persoonan, joka ei lähde mukaan typeryyksiin. Ulkoisen olemuksen perusteella monet eivät uskalla tulla edes puhumaan tammalle, sillä hän pitää mielellään nenänsä pystyssä, ja kaulan korkealla. Karaliene kantaa itsensä kuten johtajatamman kuuluu, ollen sopivissa määrin ylpeä, mutta myös nöyrä.
Karaliene oli lauman rakastettu johtaja, sillä monet osasivat arvostaa hänen erinomaista kykyään nähdä riidat molempien osapuolien kannalta - myös törkeisiin asioihin syyllistyneiden. Hän oli reilu kaikille, mutta erottaa aina oikean väärästä, toimien juuri sen mukaan kuinka itse päättää, eikä sen mukaan mitä muut hänelle sanoivat. Karaliene ei myöskään puhu usein, vaan mielellään kuuntelee, mitä muilla on sanottavaa, ja sanoo jotain jos näkee siihen tarvetta.
Tiedonjano on myös häiläilemätöntä tammassa, ja hän tekee toisinaan kaikkensa saadakseen puristettua jok'ikisen tiedon rippeenkin asianomaisista. Hän ei kiristä ketään, tai käytä sähkön elementtiään ketään kohtaan, vaan toimii mielummin luottamuksensa turvin. Karalienen vähäsanaisuudesta ja hiljaisuudesta johtuen hänelle uskalletaan luottaa salaisuuksiakin, ja hänen tiedoissaan ne myös pysyvät. Monet sanovat pariskuntien jakavat salaisuutensa keskenään, mutta Karaliene ei jaa kenenkään salaisuuksia keidenkään kanssa.
Tietyissä määrin tamma osaa olla myös nöyrä, kysyen neuvoa jos sitä tarvitsee. Lauman luottamuksen ja rakkauden kerran ainsaittuaan, ei hänen ole koskaan tarvinut muistuttaa ketään olevansa johtaja. Hän uskoo, että mikäli omasta johtajuudestaan täytyy jotain muistuttaa, ei tällöin ole oikea johtaja. Hän on yrittänyt opettaa pojalleen Durablelle näitä samoja piirteitä, muistuttaen monesti tätä olemaan ylpeä, mutta nöyrä.
Karalienen rakkaus on harvinaista, eikä tammalla ole oman perheensä lisäksi montaa, jota hän oikeasti rakastaa. Hän suhtautuu jokaiseen tietyin varauksin, eikä luota uusiin tuttavuuksiin välttämättä vuosienkaan jälkeen.
Karaliene oli lauman rakastettu johtaja, sillä monet osasivat arvostaa hänen erinomaista kykyään nähdä riidat molempien osapuolien kannalta - myös törkeisiin asioihin syyllistyneiden. Hän oli reilu kaikille, mutta erottaa aina oikean väärästä, toimien juuri sen mukaan kuinka itse päättää, eikä sen mukaan mitä muut hänelle sanoivat. Karaliene ei myöskään puhu usein, vaan mielellään kuuntelee, mitä muilla on sanottavaa, ja sanoo jotain jos näkee siihen tarvetta.
Tiedonjano on myös häiläilemätöntä tammassa, ja hän tekee toisinaan kaikkensa saadakseen puristettua jok'ikisen tiedon rippeenkin asianomaisista. Hän ei kiristä ketään, tai käytä sähkön elementtiään ketään kohtaan, vaan toimii mielummin luottamuksensa turvin. Karalienen vähäsanaisuudesta ja hiljaisuudesta johtuen hänelle uskalletaan luottaa salaisuuksiakin, ja hänen tiedoissaan ne myös pysyvät. Monet sanovat pariskuntien jakavat salaisuutensa keskenään, mutta Karaliene ei jaa kenenkään salaisuuksia keidenkään kanssa.
Tietyissä määrin tamma osaa olla myös nöyrä, kysyen neuvoa jos sitä tarvitsee. Lauman luottamuksen ja rakkauden kerran ainsaittuaan, ei hänen ole koskaan tarvinut muistuttaa ketään olevansa johtaja. Hän uskoo, että mikäli omasta johtajuudestaan täytyy jotain muistuttaa, ei tällöin ole oikea johtaja. Hän on yrittänyt opettaa pojalleen Durablelle näitä samoja piirteitä, muistuttaen monesti tätä olemaan ylpeä, mutta nöyrä.
Karalienen rakkaus on harvinaista, eikä tammalla ole oman perheensä lisäksi montaa, jota hän oikeasti rakastaa. Hän suhtautuu jokaiseen tietyin varauksin, eikä luota uusiin tuttavuuksiin välttämättä vuosienkaan jälkeen.
suku.
isä Ildirim Beroa
emä Xiulo
sisarukset (vanhimmasta nuorimpaan)
o. Brakos Barn, kuollut
o. Maldor Arwan, kuollut
t. Xiulian Xiulo, kuollut
t. Xuan Xiulo, elossa
t. Karam Ponno, elossa
o. Doser Oras, kuollut
o. Marham Baroa, ei tietoa
o. Kerseb Exes, kuollut (huhun mukaan)
t. Xuiar Liunar, elossa
o. Jawar Axx, elossa
t. Xahian Imir, ei tietoa
o. Ounar Boko, elossa
puoliso Jaya Surya Kiran
(i. Mayoor Surya, e. Priya Sitara Kiran)
jälkeläiset
t. Féileacán Fiery
o. Ildirim Durable
emä Xiulo
sisarukset (vanhimmasta nuorimpaan)
o. Brakos Barn, kuollut
o. Maldor Arwan, kuollut
t. Xiulian Xiulo, kuollut
t. Xuan Xiulo, elossa
t. Karam Ponno, elossa
o. Doser Oras, kuollut
o. Marham Baroa, ei tietoa
o. Kerseb Exes, kuollut (huhun mukaan)
t. Xuiar Liunar, elossa
o. Jawar Axx, elossa
t. Xahian Imir, ei tietoa
o. Ounar Boko, elossa
puoliso Jaya Surya Kiran
(i. Mayoor Surya, e. Priya Sitara Kiran)
jälkeläiset
t. Féileacán Fiery
o. Ildirim Durable
suhdekartta.
▲ Jaya, Durable
▲ Fey
▲
▲
0 ►
▼
▼
▼
▼